Heippatirallaa!

Hyvin täällä on alkanut! Tämä opiskelijasuntola on vähän likainen ja käytävillä poltetaan tupakkaa, mutta siinäpä ne pahimmat vastoinkäymiset ovat. Yhteiselomme on ihanaa ylä- sekä alamäkineen.

Tässä joitakin kuvia joita eräs kurssilaisemme on ottanut tähän mennessä:

http://picasaweb.google.fi/petraerkkila/

Niin on hurahtanut kielikurssimme Pécsissä käyntiin. Täällä on 9 suomalaista paristakymmenestä kurssilaisesta. Melkoinen enemmistö siis.

Meillä on melko epävakaa nettiyhteys toistaiseksi ja Unkarin kielen opiskelu on todella intensiivistä. Tästä johtuen emme ehdi vielä kauheasti pitämään yhteyttä.

Olemme kävelleskelleet Pécsin kauniilla kukkuloilla ja ihmetelleet tämän kaupungin ihmeellistä tapaa jäätyä aivan toisella tavalla kuin Suomessa. Jokainen pieni orsikin saa jäisen kuorrutuksen tehden kaiken satumaiseksi. Kaikki on liukkaampaa kuin Suomessa voi koskaan olla ja autojen päällä on jäästä kuorrutus kuin maalia. Hieman kylmemmällä säällä kaikki huurtuu ihmeellisen tarkasti tehden kauniita valkoisia muotoja joka paikkaan. Mirka ja Meeri ehtivät ottaa joitakin kuvia näistä säistä meidän kameralla. Toivotaan, että niistä erottaa jotenkin kuinka kaunista täällä on. Jos ei niin voitte varmasti kuvitella ja ymmärtää.

Unkarin kielen opiskelu on ihanaa! Kieli on todella mukava ja haastava sekä opettajat ja kurssikaverit ovat mahtavia! Olemme käyneet sightseeingillä asiantuntevan ja todella innostavan oppaan kanssa ja oppineet hieman Pécsin kulttuurista ja historiasta. Todella kiehtovaa jopa minusta. :)

Olen tavannut Danielin seikkaillessani kaupungissa sekä myöhemmin Alexander Danin, joka on 67 vuotias viinintuottaja. Entinen kemisti insinööri, joka oli ennen töissä 1.5km Pécsin alla uraanikaivoksissa mikäli oikein ymmärsin. Tapasimme hänet sauvakävellessämme mäen päälle. On muuten henkeäsalpaavan kauniit maisemat tuon mäen päältä. Siellä on ihmeellisiä rypäletarhoja ja luonto on kaunista muutenkin. Taivas on ihmeellisen sininen päivällä ja ihmeellisen syvä pimeällä. Tänään oli ensimmäinen oikein keväinen päivä. Ihan kuin Suomen maaliskuun loppu. Yhtäkkiä kaikki jää oli sulanut ja ilma oli leuto ja kostea.

Joka tapauksessa. Tuo Alexander kutsui meidät viinille tarhansa tontilla olevaan mökkiin. Emme tahtoneet viiniä juoda toki, mutta juttelimme mukavia ja tutustuimme toisiimme ja toistemme kulttuuriin. Hän antoi meille kahta erikoista viiniään mukaamme, jotta kurssikaverimme voisivat maistaa. Keräämme heidän mielipiteensä ylös ja kerromme hänelle palautteen, kunhan olemme häneen seuraavan kerran yhteydessä.

Hän kutsui meidät ensi sunnuntaina käymään. Kurssikaverimme ehtivätkin lauantaina käydä Villanyssä viininmaistelureissulla, josta me luonnollisesti jättäydyimme pois.

Täällä on siis aivan ihanaa! Tuskin maltan odottaa kesää! Jatkan joskus toiste. Hyvää yötä. ^^